Ammatin valinta?

Eipäs ole tullut hetkeen kirjoiteltua, mikä johtunee pitkälti hiihtolomien aiheuttamasta sesongista. Nyt lopultakin hetken hengähdys tauko ja kerkeää istumaan jopa alaskin. Seppo on toipunut hiekkan poistosta hyvin, mitään suurempaa ei olla vielä tehty ratsastamisen suhteen. Saulin kanssa on käyty pieniä pyrähdyksiä aina kun aikaa on ollut enemmän eikä työt ole vieneet 12h päivästä.

Viime viikonpuolella ystäväni soitti "hätäpuhelun" rikkoutuneista saappaistaan. Suutarihan minä en ole jonka olen todennut sen miljoona kertaa aikaisemminkin. Kummasti saappaat tupsahtivat heti keskiviikko iltana työpöydälleni ja ei auttanut itku markkinoilla, kuin ruveta vetoketjun purkamiseen.

Sinäänsä oli oikein mielenkiintoinen homma, tosin se suutarinkone olisi ollut miljoona kertaa nopeampi ratkaisu, mutta tulipahan tämäkin kokeiltua. Purin saappaan vanhan vetoketjun keskiviikko illalle ja tutkailin kengän rakennetta, kuvaten miten mikin homma oli tehty ja ratkaistu.

saapas minulle saapuessaan

Purkaminen on monesti hommista se nopein ja helpois, kasaaminen monesti vaati jo vähän pähkäilyä ja kuinka ratkaista ongelmat ilman apuja. Tässäkin tapauksessa oli ihan hyvä että kamera oli lähettyvillä, sillä moni kohta oli tarkistettava kuinka ne oli tehty alkuperäisessä. Haastavuutta aiheutti nilkan ja kantapään ahtaus sekä näkyvyyden puute. Vetoketjuhan olisi ollut järkevin ommella koneella, mutta sattuneista syistä ompelin käsin vanhoihin reikiin. Saappaisiin  oli jo kertaalleen vaihdettu vetoketjut ja suutarilta on tullut kommenttia, että näihin ei enää montaa kertaa ketjuja vaihdella. Siksi oli ehkä hyväkin että ompelin käsin vanhoihin ompeleisiin, enkä tikannut uutta reikää nahkaan koneella.

nilkan ja kantäpään haastavuus.

Ompeluun sai menemään helposti puoli päivää, tosin siinäkin ajassa oli yksi ruokailun mittainen tauko, hevosten ruokinta tauko ja liiman kuivumiseen menevä aika. Käytin liimaa pitämään vetoketjun oikealla paikoillaan ennen ompelua. Liimauksessa sai olla tarkkana, että ei mene liikoja ja vetoketju tulee tarkoin oikeaan kohti. Ensimmäisen sivun ompelu sujui kohtuullisen helposti, toisen sivun ompelu olikin hitaampaa. Onnistui silti ja saapas saatiiin kasaan.
Olisihan nuokin hommat ihan mielenkiintoisia opetella kunnolla ja kouluttautua, että tietäisi mitä tekee. Ainut on tämä järkyttävä aikapula mitä on jo valmiiksi saatika jos haluaa opiskelemaan ruveta. Työtkin on hoidettava kaikkein kotihommien ohella.

uusi vetoketju joka toivottavasti pysyy ehjänä