Kauhea petturi olen

Kauhea petturi olen nyt, kun kävin kokeilemassa ystäväni saksalaista tammaa.
Mitäänhän sille ei voi, että puoliverinen on aina puoliverinen ja niitten kanssa tietyt jutut on vaan helpompia, vaikkei tämä mammakaan mikään kaikista helpoimmasta päästä ole.
Mutta olihan se hymyssä suu kuiteskin, en valita. :)
Ratsastus tehtiin lumisateessa, mutta se ei tahtia haitannut. Itsellä kävi täys moka, kun olin ottanut väärän kypärän mukaani, mutta menihän nuo ravailut vanhallakin kypärällä.
Tähän muutama kuvatus hienolla kännykkä laadulla, kuten aina.

Ensin meni omistaja itse

Nyt on vääräkuski, tuumasi tamma
kuva. LauraK

hetken köppöttelyä
kuva. LauraK

lisää köppöttelyä
kuva. LauraK

vieläkin
kuva. LauraK

Kyllä oli tämä mopo erilailla ajettava ja iso liikkeinen, mut kyl hyvät fiilikset jäi pollesta. Ehkä näiden puoliveristen selkään pitäisi eksyä useammin ja omien kanssa (tai lähinnä Saulin kanssa nyt alkuun) päästäisiin käymään tunneilla. Sepon kanssa lähdetään tunneille, sitten kun ratsastuksen sujuvat muuten ja hevonen on tunneille valmis.