sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Klinikka käynti ja hinkulointia #1

Kauan kauan odotettu satulantoppaus kurssi alkoi!! Voiko ihminen tämän enempää riemuissaan olla??
Samalle reissulle tuli myös Sepon klinikka reissu, koska joulukuisen vatsa ongelman takia olin kerennyt ajan varata en sitä perumaankaan ruvennut ja hyvä niin.
Viikkohan alkoi tiedolla, että veto auto on rikki.. Maanantaina oli kengitys jonne siis pääsimme ystäväni isän kyydillä. Samaisen herran kyyditsemänä pääsimme myös kiuruvedelle torstaina. Tosin lähtö oli kivasti kelo viisi aamulla ja itse oli edellisenä iltana töissä melkein yhdeksään asti jaaaaaaaaa mitään en ollut tietenkään alku viikolla pakannut valmiiksi.. :)
Eli tämähän tiesi kello kolmen herätystä, josta luistin ja nousin klo. 02.40 (jostain mystisestä syystä ei nukuttanut).
Ensimmäisenä omat kamppeet kasaan sisällä ja valmiiksi eteiseen odottamaan, seuraavaksi pihalle, hevosille heinät, loimet pois ja kuivumaan, kuljetukseen käytettävät suojat omaan kasaan, mukaan tarvittavat tavarat toiseen. Saulinhan alunperin piti jäädä ystäväni luokse, mutta otinkin mukaani kiuruvedelle sillä vienti olisi syönyt aikaa ja Seppo olisi tod. näk. saanut jonkin sortin hepulin kopissa. Mikäpä siinä tuleepahan reissua sillekkin ja jos pääsisi ratsastamaan maneesiin.
Kun varussteet olivat kutakuinkin katsottu lähdin laittelemaan hevosia valmiiksi, Sepollahan ei ole ollut pitkiä kuljetussuojia ikinä jaloissa, joten vältän niitten käyttämistä vielä. Matalan kuljetussuojat ovat hyvä harjoittelu kohde.
Saulille olisin myös voinut korkeat laittaa, mutta mielestäni sekin matkustaa rauhallisesti ja polkemista on vältytty. Lauhan kelin vuoksi loimia en laittanut kuljetukseen ja hännät pyöräytin pinteliin.

aamulla neljän aikaan
Sepolla matalat kuljetus suojat edessä ja paksut neopreeni suojat
+ bootsit takana
Saulilla neopreeni kuljetussuojat edessä ja matalat
kuljetussuojat takana
Kyyti olikin puoli viiden maissa pihassa, tavarat kyytiin, ponit kyytiin se mikä on unohtunut niin voivoi.. Nokat kohti Pohjois-Savoa!
Matka sujui rattoisasti hevosista, hevosurheilusta, varusteista..ööööö.. lisää hevosista keskustellen.. :D Pojat matkustavat onneksi hyvin joten mitään ylimäärä pysähdyksiä et tarvinnut harrastaa potkimisien takia. Sää ei oikein suosinut (yllättäen minun kohdalla) lunta tuli tuiskuna vastaan ja näkyvyys oli huono. Perille päästiin kunnialla, ponit karsinoihin, tavarat talliin, traileri puhtaaksi ja kuljettajamme jatkoi matkaa.

Olenko menossa kisoihin??? En
ei siinä ole, kuin kaksi satulaa ja muutama muu pikku tavara
Tallissa oli myös muitakin asukkeja, mutta me saimme kokonaan toisen puolen käyttöömme. Toiselle puolelle ei olisi molemmat hevoseni mahtuneet ja siellä oli liikaa tammoja. :)
Oltiin omissa oloissamme kivassa kuuden hevosen tallissa aivan kolmistaan.
Pojat saivat huokaista hetken kuljetuksesta, minä raahailin tavaran paljouttani kohti sen hetkistä kämppää ja kävin aamupalalla koulun mainiossa ruokalassa.
Pienen tarhaushomman selvittämisen jälkeen, kävin laittamassa pojatkin ulos jaloittelemaan. Hetken seurailin tilannetta, ettei Mörökölli päättäisisi kokeilla onko sähkölangassa tehoja vai ei. Onneksi Seppo suomalainen on järkevä ja pysyi Saulin kanssa omassa lohkossaan.


Klinikka aika oli varattu klo.13.00, mutta onneksi kävin mutkan katsomassa paikkaa ja samalla kysymässä onko aikataulussa muutoksia. Hienolta uusi klinikka näytti ja ilmeni, että voimme tulla klo.13.30 paikalle mikä tarkoittaa siis Sepolle hetken pidempää tarhassa oloa.
Yksin kun olin liikkeellä niin omat toimet orin kanssa liikkumiseen pitää suunnitella hivenen etukäteen. Onneksi oli ajoissa tallilla takaisin ennen klinikkaa, sillä tallipihassa oli trailerissa hevosia ja kahdella rouvalla oli hankaluuksia saada takapuomia kiinni. Ei muuta kuin auttamaan ja saimme yhdessä puomin kiinni. Muutenhan ei olisi ollut mitään "hätää", mutta Mörökölli olisi saattanut olla ohikulkumatkalla hyvinkin kiinnostunut kopissa nököttävistä puoliverisistä.
Tämän jälkeen Sepolle suitsen päähän ja kohti klinikkaa. Klinikalla odottelimme hetken ääntä pitäen, mutta jalat maassa pysyen. Paikalla oli muitakin hevosia ja juttelin samalla toisen ravimiehen kanssa suomenhevosista, suvuista ym hevosiin liittyvästä. Seppo oli jälleen kerran hyvin mielenkiintoinen muille. :D
Pianpa kuiteskin pääsimme lääkärin puheille, Seppo pakkopilttuuseen, hivenen rauhoittavaa kehiin ja odotellaan tovi.


Sepolta tarkistettiin hampaat perusteellisesti kertaalleen, pientä tasoittelua sai tehdä, minkä jälkeen poistettiin sudenhampaat. Pienet oli poistettavat ja ne lähtivät onneksi helposti, mutta kuvaahan en sitten muistanut moisista suuruuksista ottaa.
Seuraavaksi siirryttiin röntkeniin, Seppo oli melkoisen pöllyssä, mutta silti näytti yrittävän mörähdellä muille hevosille..hivenen huonolla uskottavuudella kylläkin.
Röntkenissä oli tarkoitus ottaa hiekkakuvat vatsasta ja osallistuimme suomenhevosten nivelten kasvuhäiriötutkimukseen.
Olin itse pitämässä Seppoa kuvausten ajan ja hyvä niin, sälli piti päätä sylissä koko aperaation ajan ja käyttäytyi erittäin mallikkaasti muutenkin. Välillä hirnahteli muille, mutta muuten pysyi tyynesti paikoillaan. Kuvausten jälkeen sai hetken olla karsinassa, jotta itse kävin vilkaisemassa miltä homma näytti. Suolesta löytyi aika määrä hiekkaa, joten psyllium kuuri on tiedossa, nivelissä ei äkkiseltään näyttänyt pahalta.
Etujaloissa oli pientä turvottelua, sydän ja keuhkoäänet olivat hyvät. Ja taisipa lekuri muutenkin Mörököllistä pitää :D
Kun operaatio oli ohi lähdimme takaisin tallille kävellen. Seppo virkosi aikalailla ulospääsystä ja ääntä riittikin tässä vaiheessa, Sauli vastaili hätäisesti tarhoilta. Molemmat pojat saivatkin mennä talliin loppu illaksi ja olihan sitä mukava nyt sisätiloissa hoitaa hevoset läpikotaisin.


Saulin kanssa olisin halunnut käydä maneesilla mutkan, mutta maneesissa pyöri valmennukset, joten emme menneet sinne häiritsemään muiden sielun elämää. Ulkona oli kevyt vinkka, joten siellä käppäilyt saivat riittää meille, enkä kuulu ihmisiin jotka liikuttavat hevosiaan ilta yhdeltäntoista jotta pääsisimme maneesiin.
Pojat saivatkin rouskutella heiniään tallissa ja illalla kävin kertaalleen heittämässä heinää ja vettä molemmille. Tuli tuon kämpän ja tallin väli käveltyä muutamaan kertaan, mutta enpähän makoillut toimeettomana. :D

6 kommenttia:

  1. Miltä siellä nivelissä tarkalleen näytti sitten? Jos ei pahalta niin toivottavasti hyvältä! :D

    VastaaPoista
  2. Tarkemman tutkimuksen tekevät muut, kuin paikalla ollut klinikkalääkäri. Klinikkalääkäri katsoi kuvat läpi ja sanoi, ettei hänen silmään tehnyt löydöksiä. Toivottavasti niitä löydöksi ei tule muualtakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten pitkään niitä tuloksia sitte pitää ootella? :) Jospa Seppo ois priimakinttu.

      Poista
    2. siihen eivät osanneet sanoa. Hevosiahan otetaan vastaan pitklle kevääseen ja lopullisessa tutkimuksessa ei käydä yksilöittäin läpi vaan kooknaisuus. Se että mitä tietoa miulle saapuu ja koska on toistaiseksi mysteeri.

      Poista
  3. mua nauratti toi vika kappale :D 'muiden sielunelämää'

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sitä se meinaa välillä ollemaan tuolla maalimalla, kun "arabialaisen"lämminverisen kanssa erehtyy tuppaamaan puoliveristen sekaan. ;) Mutta onneksi yleensä kaikki suhtautuu nuihinkin positiivisesti, nyt ei vain huvittanut kokeilla tikulla jäätä.

      Poista