Hinkulointia ja kyyti "ongelmia"

Perjantaina alkoi siis satula kurssi jälleen kerran. Aamulla puheltiin eläinlääkäreiden kanssa ja samaan aikaan ollaan kurssilla. Onneksi aamu päivän tunnit pidettiin maneesilla, jossa oli demo hevonen satulan sovituksessa. Sieltä oli hyvä juoksennella klinikalle ja ruokkia hevoiset samalla.

Ohjelmassa oli hevosen rakenteen tulkintaa, millainen satula pitäisi olla, miten hevonen liikkuu ja kuinka sitä treenataan. Ratsastajan koko (lähinnä siis pitääkö penkin olla 16 vai 17,5 tuumaa),mahdolliset vinoudet ym. Hevosen kunnon tutkimista, onko lihaksisto symmetrinen ym ym.
Siinähän sitä vierähti aikaa hyvinkin äkkiä useampi tunti.

lavanpään ja satulan etukaaren välissä on oltava tilaa riittävästi

sama toiselta puolelta

Kun satulan sovitukset oltiin saatu purkkiin lähdimme tutulle verstaalle, omien satuloiden kimppuun. Sopivasti kolmen tietämillä tuli soittoa klinikalta, että voin noutaa tarvittavat lääkitykset Sepolle. Samalla reissulla tuli sitten muitakin soittoja, nimittäin lauantain kyyti oli yllättäen peruuntunut (mystinen etiäinen tilanteesta oli kivistänyt mieltä jo aamulla). Noh tilanteille ei mitään mahda ja onneksi soitto tuli taas hyvissä ajoin. Kerkesin samoin tein laittaa viestiä menemään, mahdolliselle hakijalle. Kuuden maissa tuli vielä soittoa muualtakin suunnilta, minne kerkesin tehdä pika konsultoinnin asiasta.

Verstaalla olimme kukin taas omien joko uusien tai edellis kertaisten satuloiden kimpussa. Itsellä oli mukana oma estesatula jonka halusin aukaista lähinnä mielenkkiinnosta. Ja mielenkiintoinen satula olikin, sillä jo pelkän etukaaren ompeleet olivat poikkeavat ja sisältä löytyi synteettinen silikoonivilla. Runko oli muuten suht asiallisessa kunnossa, mutta ne vastimet! Menivät samointein vaihto penkille.

ompeleet olivat aikaisempiin satuloihin nähden erillailla

Kurssilaisilta löytyi taas super mielen kiintoisia satuloita. Seuraava oli ehkä paras tähän asti näkemistäni!
Huomaattekos jotain pienen pientä vikaa ???

kuva. Minna Hiltunen

Satula joka äkkiseltään näyttää hyvältä saattaakin olla suuren suuri yllätys sisältä. Tässä tapauksessa jo ulkomuoto kertoo, ettei kaikki ole ihan kohdillaan. Kun joskus satula sattuu päätymään jollekkin, joka vinouden huomaa ja saattaa jopa hivenen uteliausuuttaan aukaistakkin kyseisen penkin. Löytyy sisuksista melkoisia yllätyksiä.

kuva. Minna Hiltunen

hyvin hyvin kaunis puoskarointi. Ruuveja, popniittejä, pakkelia, metalli levyä,
kankaan palaa, ilmastointi teippiä.... 

Myös hyvin monesta satulasta löytyi etukaari vikoja. Muuten ehjä runkoisia yksilöitä, mutta etukaaren niitit olivat poikki ja ruostuneita. Tämähän karusti tarkoitti käyttö kieltoa kaikille näille satuloille.

Paljon tuli edelliskerran tavoin runko asioita ja uutta tietoa.. Pää sekaisin tiedo määrän kanssa + klinikalta saatujen tietojen kanssa. Omasta satulasta en kerennyt muuta tehdä, kuin purkaa toppaukset ja ottaa vastimet irti. Pahasti söi tuo klinikalla juokseminen aikaa, mutta sille ei mahda mitään.
Perjantai illalla sain vielä varmistuksen kyydille! Onneksi auttavia ihmisiä on olemassa jälleen kerran! :) Ikuisesti saa taas olla kiitollinen kaikille.

Lauantaina pääsin sitten kunnolla satulan kimppuun. :) Ensin operaatio vastinhihnat.

vasemmalla vanhat hihnat, oikealla uudet

Vanhat vastimet suorastaan venyivät käsissä, eli ei kovinkaan turvalliset yksilöt. Uudet saatiin paikan päältä ja niihin operaatio reiät ja maalaus. Tämän jälkeen alkoi ompelu urakointi, joka sitten tökkikin hetken aikaa Kun sain omien ajatus virheiden vuoksi purkaa kerran jos toisenkin ehkä vielä kolmannen ja neljännenkin. Lopulta hihnat oli kursittu paikoilleen.

Välillä on hyvä hörpätä kuppi kahvia tekemisen ohella :)

Loppu päivästä piti vielä mitata pikku pätkä nylon nauhaa mukaan, siinä oli operaatiota kerrakseen, kun nauhaa leviteltiin pitkin koulun käytävää :D
Mutta sainpahan ostettua pätkän sitäkin mukaani. Kurssi alkoi pian olla päätösessään ja kamppeiden pakkaaminen edessä, tulihan tuo ilmoituskin kyydin olevan jo Kiuruveden puolella. Tavarioden roudaus tallille, kämpän pika siivous ja ponien valmistelu kotimatkaa varten. Seppo oli tälläkertaa hyvin suopealla tuulella ja käveli koppiin rivakasti, Sauli harkitsi hetken aikaa, mutta tuli myös kyytiin. Kotimatka saattoi alkaa ja onneksi sää suosi tällä kertaa eikä tullut lunta, jäätä tai vettä.