Pitkästä aikaa annetaan energiaa näppäimistölle. Asiaa on pitkin kesää tullut suuren suurina ryöppäinä joista olisi pitänyt kirjoitella, mutta yksinkertaisesti ei ole kerinnyt. Kevät ja kesä on pitkälti arkipäiviltä mennyt työn merkeissä ja viikonloput Puolangalla pihatöiden merkeissä. Kuten moni varmasti muistaakin niin talvi oli tänä vuonna varsin pitkä ja kevättä ei meinannut tulla juuri lainkaan. Toukokuun puolessa välin meillä täällä kainuun korvessa oli lunta hyvät määrät ja autoissa talvirenkaat paikallaan. kuun lopulla sekä kesäkuun alku puolella kevät ja kesä tulikin kerta rysäyksellä. Lumien vuoksi pihatyöt odottivat alkamistaan kauan, mutta lopulta kun työn makuun päästiin niin sille ei oikein ole loppua tullut.
kuva otettu toukokuun 14.
tämä muutamaa päivää myöhemmin 23 toukokuuta
Kaiken tämän riemun keskellä liikuttele hevosia, siivoa pihaa ja tallia. Yritä edes saada tarhasuunnitelmat ajatuksen tasalla toteutettua. Keskustele konekuskin kanssa kaivinkoneen tuonnista ja muista urakoista, jotka haittaavat tarhaprojektia. Tee ojitussuunnitelmat, tai no en tainnut niitä itse tehä vaan annoin ohjakset isäntäväelle. Hommaa puuttuvat palaset, eli tarhoihin kunnon pylväät. Onneksi alkukesä meni suhteellisen lämpimänä mikä tiesi hyviä ajo- ja ratsastusreissuja. Seppohevoinen ja Saulisti pääsivät välillä käymään uusilla reiteillä, joita Jutta urhoollisesti suopohjaa uhmaten kävi katsastelemassa. Itsekkin päätin käydä vilkaisemassa uusia maisemia ja toden teolla se teki hyvää mielelle, tosin Sepolle sai kerran jos kolmannenkin nauraa. Millon oli maan pinnalla näkyvät juurakot tai isommat kivet "pöhinän" aihe.
Alkukesän ajohommia
Omissa maastoissa seikkailuille lähdössä
Uusia tuulia lammen katsastusta ja mielen virkistystä
Kesän edetessä tottakai hevosille piti tehdä pientä laidunlohkoa syötäväksi, kun kerta peltoa oli käytettävissä. Laidunlohkoa siirrellessä pellolta tupsahti vastaan hevosten pallo, tai itseasiassa kaksi. Molemmat olivat olleet hukkareissuilla talven, jo oli talvella hätäratkaisuna annettu vanha autonrengas lelun virkaa toimittamaan.
Rengaskin joutuu koville näitten leikeissä
Ne oli joskus pyöreitä, hetken niissä tais olla kahvatkin.... Ei ole enää....
Kovia kokeneet pallot taitavat olla käytössä niin kauan kun suht ehjinä vaan pysyvät. Kesän edetessä tuli myös vastatuulia koneiden suhteen. Kaivinkone ei päässyt aloittamaan ojituksia yllättäen ilmenneiden isompien urakoiden vuoksi, minkä takia ojat joutuivat odottamaan tekijäänsä. Tästä johtuen ei päästy tarhantekoon. Tontin erittäin märän maan ja suopohjaisuuden vuoksi tarha-alueen ympärille on pakko kaivaa muutamia ojia, jotta hevoset eivät joutuisi aivan liejussa oleskelemaan. Kaivuut jäivät siis odotuslistoille........jatkuu myöhemmin.......
Tämä hyvinkin puhuttu aihe, joka nostattaa tunteita joka suuntaan. Itselläni on aina ollut lämminveriravureita harraste käytössä ja pakko on myöntää niissä olevan aina jotain hyvää. Yhtään lämminveristä en ole vielä nähnyt ettenkö jostain osiota olisi hevosessa pitänyt.
Seppo on itselle ensimmäinen oma suomenhevonen enkä vaihda tätä karvajaakkoa mihinkään. Monet ovat Seppoa hehkuttaneet monellakin tapaa, mutta itselle on todellakin tärkeintä saada hyvä yleishevonen. En enää omista hirmuista kilpailutahtoa ja minulle pääasia että harrastaminen on monipuolista ja kivaa.
Meillä lämppärit ovat aina olleet moipuolisia harrastehevosia, joista on tietysti jokaisesta joskus ajateltu pieniin kisoihin. Muutamilla on käyty, mutta hyvin harrasteluahan ratsastaminen pääasiassa on. Erityisesti matkaratsastus on ollut isona haaveenani ja toivon kyseisen lajin joskus kohtaavan sopivissa oloissa itsellenikin. Edesmenneellä Vilperillä reenattiin matkararsastusta enemmän ja todella suunniteltiin kisoihin menoa, mutta kohtalo puuttui peliin ja kilpailut jäivät.
Sittemmin minulla ei ole ollut sen tyylistä hevosta jolla olisin halunnut polttavasti edes kilpailla missään lajissa. Nyt Saulin tulo taloon onkin herättänyt hivenen toiveita. Tosin tämä erittäin sateinen kesä onkin pilannut monet kentällä ratsastamis haaveet, sillä Saulin kanssa pitäisi tehdä paljon työskentelyä aitojen sisäpuolella.
Ratsastukset on pitänyt toteuttaa pääasiassa maastossa ja Sauli ei vielä tällä hetkellä kuulu niihin kaikkein varmimpiin kavereihin. Hirmu mielellään Sauli on lähdössä maastoilemaan, mutta yksin ollessaan onkin kaikki hyvin jännää. Tällöin myös hevosen omapäätös puikkaisut omille reiteilleen ovat tyypillisiä. Mikäli maastoon lähtee joku esimerkiksi kävellen mukaan on Saulinkin meno heti paljon rennompaa ja varmempaa. Saulin kehitys ratsuna on hyvällä mallilla ja kokoajan mennään eteenpäin, jospa varmuus yksin maastoiluunkin saataisiin vielä paremmin kehiin. Siskoni ratsastaa Saulia pääasiassa viikonloppuisin jolloin minä lähden tunninpitoon hänelle mukaan (mikäli olen kotona enkä töissä).
Tälle viikonlopulle saimme suht paljon aikaan Saulin ratsastuksissa sillä kokeilimme jopa kahta aivan erilajia! :D Yleensähän tuntuu että kaikki keskittyvät joko koulu ja esteratsastukseen, meillä taas kokeillaan kaikkea mahdollista. Tälläkertaa vuoroon osuivat pienimuotoinen western kokeilu ja maastoesteet. Westerniä on menty satunnaisesti omaksi iloksi, nyt tuli puheeksi kokeilla joskus ihan tuntejakin lajista. Monipuolinen harrastaminen pitää kaikkien mielet virkeinä :)
Arabian Quarterlämminverinen kuva. JuttaM
edelleen arabian quarterlämminverinen kuva. JuttaM
Western satulaahan talosta ei vielä löydy, mutta trekkeri sai toimia korvaavana satulana. Tosin trekkiri ei anna samanlaista tukea mitä esim. lännensatula antaa. Harjoituksissa tehtiin lähinnä ohjausta ja kääntymistä, liukkaan pohjan vuoksi ei vauhtia kuiteskaan voinut pitää liikaa. Saulin tasapaino ei vielä ole mikään parhain ja liukkaalla pohjalla hevonen jännittyy ja tästä johtua lisää vauhtia eteenpäin. Tämä yhdistelmä ei ole hyvä sillä kova vauhti liukkaalla pohjalla aiheuttaa liian suuren kaatumisriskin. Puhuimmekin harjoittelun yhteydessä kentän tärkeydestä ja erityisesti sen puutteesta meillä. Ehkä sen vielä joskus saa rakennettua itsellekkin.
Tälle samalle kerralle kokeilimme myös uusia kuolaimia, jotka Jutta toi Oulusta tullessaan Hööksiltä.
kuva lainattu Hööksin sivuilta http://www.hooks.fi/produktsida/d-kuolain-horsepowerr/45981/45982/
Kyseinen kuolain on tavallaan suora joka muistuttaa myös kolmipalaa. Eli keskellä olevan leikkausten kohdalta kuolain pääsee pyörimään. Sauli oli aikaisemmin reagoinut hyvin voimakkaasti kuolaimiin ja nyt kokeilimme ensimmäistä kertaa raspauksen jälkeen kuolaimia. Tässä kuolaimessa on myös kuparijuonteet jonka pitäisi aktivoida syljen eritystä hevosella.
Sauli ei reagoinut niin voimakkaasti kuolaimiin, kuin aijemmin mutta edelleen oli hivenen rauhaton suustaan. Olikin puhetta, että kuolainta kokeillaan vielä normi suitsituksella, kentällä ja yleissatulan kanssa ennenkuin tyrmäämme täysin kuolaimen käyttöä.
Sauli menoa vesisateessa
ohjanperät piti napata kiinni eteen, ettei Sauli ottaisi heiluvia ohjia hieman liian aktiivisena eteenpäin ajavana apuna
Tätä hommaa pitää vielä kokeilla kunnon pohjalla ja vähemmillä sateilla. Sauli on hyvin yrittelijäs tapaus joka haluaa myös miellyttää ihmistä vaikkei kaikkea mitä pyydetää hoksaakkaan ihan heti.
Seuraavan päivänä olikin vuorossa ensin ihan tavallinen maastolenkki, mutta siitä kehkeytyikin jotain muuta. :D
Lähdin Jutan mukana maastoon kävellen ja päätin hieman ohjeistaa jutan ratsastusta hiekkamontulla. Siinä sivussa sitten tarkasteltuani maaston elementtejä pykäisinkin jo muutaman esteen paikoilleen. Saulillahan on satunnaisesti hypelty muutamia risukoita, jos niitä esteiksi voidaan edes kutsua. Tyypilliseen ravurimaiseen tapaansa hevonen sovittaa askeleensa vaikkaväkisin esteille sopivaksi. Ensimmäiset risuesteiden ylitykset tulivat laiskannihkeästi, vaikka Sauli oli hyvin virtaisan oloinen lämmittelyssä. Jalkojen nosto tuntui olevan hiukan hakusessa hypyissä, mutta jo muutaman hypyn jälkeen alkoi tekniikka taas löytyä.
Kovasti yritin kuvata kännykällä, mutta tilanne + kännykän nopeus eivät oikein kohdanneet yksi yhteen minkä vuoksi päätinkin ottaa pätkän videota. Harjoittelimme ylös- ja alashyppyä ja pientä risuestettä. Näistä saimmekin muutaman esteen "radan" jonka Jutta ja Sauli ratsastivat pariin otteeseen joista viimeisimmän Sainkin videoitua.
Ensimmäisen ylöshypyn jälkeen Jutta jo taisi huudella mihin piti mennä. Homma aloitettiin alusta ja mentiin "rata" kokonaisuutena. Viimeiselle hypylle tultiin hivenen liian paketissa, mutta varmuus hyppyyn, ettei puikkaista esteen ohi. Saulin ensimmäiset harjoitus hypyt ovat useimmiten hyvin kiemurtelevilla lähestymisillä. Nyt sai ratsastaa napakalla pohkeella ja selkeällä ohjaamisella, jotta linjat pysyivät suht suorina. Estehyppyjä muutenkin on tullut todella vähän, sillä märkä kesä ei ole oikein suotuisa moisiin harrastuksiin meillä. Tasaisen radan jälkeen homma lopetettiin ja Sauli jäähdyteltiin hyvin. Eikä pökövirtaakaan enää juuri ollut vaan hevonen ravaili rennosti loppuverryttelyt sekä malttoi kävellä rauhassa takaisin kotiin.
Ollappas taas kiireissään. Kevät ja kesä ovat saapuneet jo aikaa sitten juhannuskin taisi olla jo. Mitä tapahtuukaan täällä? Seppo ja Sauli ovat saaneet olla laitumella ja käyneet työskentelemässä leppoisaan tahtiin. Kevät ja alku kesä on ollut todella sateista ja laitumen heinä on kasvanut surkeasti :/ Pojat saavat joka tapauksessa käyskennellä laitumella vaikka lisä heinää saavatkin koko kesän yli.
Sepon kanssa on ajettu ja Sauli alkaa puskautua oikein mallikkaasti. Saulillahan oli hieman vauhtia päällä, kun kävimme mutkan metsässä pois ajoreiteiltä. Hevosen ilme ja tohinan määrä oli jotain uskomatonta. Mitään paheita herra ei tehnyt vaan lähinnä innostuksissaan puhisi menemään ja taisi sieltä jokunen pukkikin lennähtää.
Seppon kanssa ei olla nyt ratsasteltu, sillä viikolla en juuri kerkeä saada apukäsiä paikalle jolloin liikutus on pakko pitää ajojen muodossa. Jospas sitä tässä lähi tulevaisuudessa päästäisiin taas kokeilemaan ratsastusta ja eritoteen pääsisimme käymään kentällä.
Toukokuun lopuilla hyppyytimme pitkästä aikaa hevosia. Saulilla oli alkuun homma hieman hukassa, mutta pienen ohjailun jälkeen alkoi löytyä tahtia. Sepon ensi hypyt taisivat olla koomisia "ai pitikö jalkoja nostaa?" pomppuja, kunnes löytyi oikeat asetukset tiikeri loikkiin.
Jutta pääsi jälleen kerran kuvaamaan tapahtumia.
Hieman alku painia
Sepon tyyliin
Saulin tyylinäyte
Moneen otteeseen olen todennut, että estekalusto olisi ihan osuva keksintö. Varmaankin joutunee sen hommaamaan lähi tulevaisuudessa tai tekemään itse ainakin tolpat. Alkaa nämä lapsuus ajan estetyylit häiritä ihteä vaikkei ponit näistä moksiskaan ole. :)
Kevät ja kesä on mennyt vaihtelevasti hevosten kanssa touhutessa. Töiden osaltahan päivät kuluvat oikeinkin pitkään välillä ja iltaisin saa harrastaa hyvinkin myöhään. Onneksi valoisaa aikaa riittää vielä :D
Reenit jatkuu! Sepolle olisi ollut puunaju opettelutöitä jo tiedossa, mutta valjaat???!!?? ja länget... Itsellä oli oikein super hinku päästä vähän kokeilemaan mitä Seppo olisi mieltä oikeista töistä. Vielähän ei voi kuin ajella moisia, mutta oppiahan sekin on. Jos jollakulla on valjaita tiedossa niin ilmoittautua saa ;)
Jutta pääsi kuvaamaan jälleen
Sepon kanssa lähdössä ajelemaan
hölökän kälökkää :D
körryytellään vielä
ja jatkuuu
Nyt toivottavasti saataisiin uusittua kärryt. Nämä vanhat kyllä toimivat, mutta alakaa huolto olla kohtapuoliin tarpeen..varsinkin jousituksien kanssa. Vanhat koppakärrytkin odottavat akselinsiirto remonttiaan, että saataisiin aisapainoa vähemmäksi. Niissä onkin sitten sellaiset kärryt joita painonsa puolesta jo kannattaakin vetää työvermeillä. :)
Ja ei Seppoa ilman poikakaveri Saulia. :D
Jutta on aina kotona käydessään maininnut, että haluaisi pidettävän reenituntia. Sitä saa mitä tilaa ja seuraavaksi saan kuulla nirinää siitä että on kuuma ja kunto loppuu ;D
En ole itsekkään mikään kuntoilun maailman mestari niin samalla kaikki hyötyliinkunta myös itseltä irti.
lämmittelyä
mäki treeniä pienellä montulla
takana taisi olla koiran ulkoiluttajia vahdattavana
hurjaakin hurjemmat maastoesteet
lisää kiipeilyä
Sauliksen kanssa pitäisi nyt ruveta ahkeroitumaan tosissaan ja tuuppautua kunnon tunneille. Hackamore on edelleen käytössä, sillä herran eläinlääkäri kammo ei ole edelleenkään laantunut. Kengittäjä sen sijaan on paras kaveri.
Joskohan tässä olisi riittävästi kuva materiaalia tämän hetkem menoista? :D Yritetäämpäs hieman aktivoitua tässä kirjoittamisenkin kanssa.
Posti toi tullessaan pienen pienen paketin.. Ei painanut kuin vähän reilu 10kg. :D
Noh pari sankollista psylliumia kai selittää painon valtaosin, mutta oli siellä muutakin. Nimittäin jotain mikä olisi pitänyt tilata aikoja sitten ja olla käytössä koko ajan.
Sellainen pieni "virkistys paketti" ratsastuslajille nimeltään matkaratsastus!
Mitä tämä sisälsi?? Ei hurjia määriä juuri mitään, mutta minulle sitäkin enemmän uusia mielenkiinnon aiheita tuleville reeneille (jos niitä siksi voidaan kutsua).
Aloitetaan perus välineillä, eli stetoskoopilla! :D
Polarin kahvasykemittari.
Tämän hankintaa olen suunnitellut kauan, hinnat ovat välillä pomppineet
turhankin hyvissä lukemissa. Nyt kuiteskin sain tämän hankittua
ja toivottavasti pian päästään testaamaan. :)
Moni ravitalleilla kulkeva tai ravureita treenaava ei treenaa ilman kelloa tai sykemittaria. Parhailla on GPS-sykemittari,kello ym hienuodet samassa paketissa. Niitäkin ehkä joskus tulevaisuudessa joutuu hankkimaan. :)
Itse viime kesänä pidin kelloa Sepon ajoreeneissä ja pidin päiväkirjaa kuljetuista matkoista + ajasta. Sykkeitä en mitannut koskaan, sillä juurikin puuttui sykemittari. Ajo lenkkejä tehdessä koko kesän ja syksyn huomasin kunnon kohoavan lähinnä ajan lyhenemisestä eli kun ajettiin sama matka (esim. 7km) jossa hölkän ja käynnin osuus on aikaisempiin ajokertoihin samat kesti lenkin tekeminen lyhyemmän aikaa syksymmällä mitä keväällä. Olipas taas vaikeasti selostettu :D
Sepon "treenipäiväkirjaa" viime vuoden elokuulta
Mitään suuren suuria suunnitelmia, en tehnyt treenaamisten suhteen vaan sovitin kaiken yleensä töiden kanssa. Jos itsellä syystä tai toisesta päivät venyivät töissä pyrin ajamaan tällöin vähän rauhallisempia lenkkejä, tai oli tiedossa pitkiä/rankkoja päivä jollloin en ajanut ollenkaan.
Seppo liikkuin viime kesänä juurikin 2-3 jopa 4 kertaaviikossa, mutta liikutusten rankkuus oli pienempi kun kertoja oli enemmän.
Idea liikutukseen tuli yllättäen matkaratsastuksen kautta, mutta se piti soveltaa ajettavalle varsalle. Etsinkin jemmasta lehtiä, missä oli ollut mainintaa treeneistä.. Aikaisemminkin olen treenaillut matka painotteisesti edes mennyttä Vilperiä, mutta aikuinen jo pohjakunnon omistava hevonen on eri asia mitä vähän ajettu 2 vuotias.
PRO Hevonen Nro 1/2011
Tässä lehdessä oli etsimäni hyvä perus treeni ohjelma, joka oli helppo muokata
Sepolle sopivaksi.
Hyllystä löytyy myös muutama pieni kirja aiheesta hevonen, joista kahmin myös tietoa lisää. Hyvistä ystävistä myös löytyy niin ravi- kuin ratsuihmisiä joilla on tai on ollut ajettavana nuoria, näiltä tiedon lähteiltä on yleensä helppo kysyä neuvoa jos tuntuu itselle hankalalta suunnitella treenausta.
Itsellä perus ajattelu ja maalais järki vie eteen päin, en treenaa koskaan verenmaku suussa ja toitota "tulosta on tultava". Haluan pitää nykypäivänä tämän homman mielekkäänä itselle, tosin meinaan olla hivenen hurahtanut tähän matkaratsastukseen, joten katsotaan miten näiden kanssa käy. :)
Minä ja Seppo 2014 alku kesästä ajelulla
Koska vuosi on vasta aluillaan, pitäisi aloittaa oma kunnon kohotus sekä hevosten kunnon kohotus rauhallisesti. Seppo ei pääse treeniin, ennen kuin tuo maha homma on kunnialla ohi. Saulin kanssa aloitamme pikkuhiljaa muokkaamaan liikutusta matka suuntaiseksi.
Pitäisi olla itselle myös orjallinen ja tehdä treeni kalenteri oman liikunnan suhteen, töissä tosin tulee liikuttua paljon. Ja mikäään himo salilla kulkija en ole koskaan ollut, joten kaikki pitää suunnitella koti oloihin sopivaksi ja mielellään vielä niin, että tulee hyötyliikuntana päivän askareissa.
Lätinät nyt sikseen ja lähdetään ulos raikkaaseen pakkaseen. Testataan Polarin toimivuus ja lähi aikoina on taas lisää satula asiaa tulossa. :)
